Laukkuhaaste (2. viikko)

Toinen laukkuhaasteviikko hurahti ohitse vauhdilla. On siunaus, että vaunujen hoitolaukkuihin saa tavaraa, sillä vaippojen ja kertakäyttöisten hoitoalustojen tunkeminen kirjekuorilaukkuun saattaisi olla hieman haastavaa. Yhtä hauska tämä haaste ei ole kuin viime vuoden kenkähaaste, sillä en ole vielä kertaakaan hävennyt laukkujani, vaikka kaikki niistä eivät aivan edustuskelpoisessa kunnossa olekaan. Vähän muuten pullisteli tuo matkalaukku, kun pakkasin tänne maalle yli viikon laukut mukaan. Onneksi tämä viikko vietetään taas oman laukkukaapin äärellä.

Maanantain laukku oli Indiskalta saatu nahkalaukku. Tiistain köllöttelin kotona ”käyttäen” H&M:n kirjekuorilaukkua. Keskiviikkona käytin ainoaa tämän viikon ruskeasävyistä laukkua, joka ei päätynyt viikon lopussa kirpputorille. Kyseisen laukun ostin Alicantesta. Torstain laukku oli Seppälän ja melkein hajoamispisteessä. Perjantaina juhlin viikonlopun alkamista Cubuksen kimaltavan kirjekuorilaukun kanssa. Lauantai kului Friis & Companyn salkun kanssa. Viikko huipentui sunnuntaihin ja kiiltävään nudelaukkuun, joka sekin on Friis & Companyn. Instagramissa, josta tämänkin postauksen kuvat on otettu, haastetta voi seurata reaaliajassa hashtagilla #laukkuhaaste2014. :)

laukkuhaaste2


KOMMENTIT (0)

Ristiäismekkopohdintoja

Ristiäisdieettipohdinnoista siirrytään huteran aasinsillan kautta ristiäismekkopohdintoihin. En jaksa enää jauhaa noita painojuttuja, joten on virkistävää keskittyä johonkin pinnallisempaan. Kolme ristiäismekkofinalistia löytyvät alla olevasta kuvasta. Niitä yhdistää leikkaus, joka korostaa vyötäröä, mutta muuten niissä ei ole oikein mitään yhteistä nettikaupan lisäksi. Imettäminen on eräs rajoittava tekijä, kun mekkoa valintaan, mutta toisaalta ristiäispäivänä voi pumpata maitoa pulloon ennen pukeutumista niin, ettei ruokkimistouhuista tarvitse stressata. Pojan kastemekko on jo (tavallaan) hankittu ja sitä ruoditaan varmaankin vauvablogin puolella jossakin vaiheessa enemmän. Täällä keskityyn äitiin ja äidin pukeutumiseen.

ristiäismekko

Pitkä mekko on väriltään aivan ihastuttavan epämääräinen. Haalea sävy kompensoi hieman mekon juhlavuutta. Maksimekot ovat kovasti suosiossani edelleen, mutta mietin hieman, onko tässä mekossa yläosassa juuri se leikkaus, jolla rinnat tuplaavat optisesti kokonsa. Lisäksi imettäminen ei onnistuisi kovin helposti tässä mekossa, jos en turvautuisi pulloon.

Valkoinen mekko vyöllä on vahva voittajasuosikkini. Vaikka väri on vauvan kanssa epäkäytännöllinen, mekon sävy sopii ihooni eikä mekkoa pidettäisi kuitenkaan montaa tuntia päällä, jolloin tahraantumisriski ei olisi niin suuri. Etumuksen leikkaus ei ainakaan suurenna rintamusta ja jos oikein tulkitsin, tuon mekon kanssa saattaisi imettäminenkin onnistua.

Kukkakuvioinen mekko on suloinen kuin mikä. Sen leikkaus ja pituus ovat juuri passelit ja pidän kuvioinnistakin. En aivan tiedä, onko tämä yhtä paljon tyyliäni kuin muut mekot, mutta toisaalta tyylini on hyvin epämääräinen ja laaja. Imettämisen mahdottomuutta ei varmaankaan tarvitse mainita erikseen.

Mikä kolmesta mekosta sopisi parhaiten ristiäismekokseni? Auttakaa miestä mäessä! :D


KOMMENTIT (0)

Parantumista ja palautumista

Gainomax-yhteistyönä toteutettu palautumisjuomatestiviikko on takana ja kirjoittelin ylös hieman ajatuksia palautumisesta. Teksti lähti kuitenkin rönsyilemään sattuneista syistä hieman enemmänkin ja tästä tuli ihan pienehkö avautuminen koskien raskauden runtelemaa vartaloa ja sen lähettämiä signaaleja. Keskustelin menneen viikon aikana muutamankin ihmisen kanssa tuosta imetyksestä ja raskauskiloista, minkä vuoksi ajatusmaailmani on jälleen kerran käännetty päälaelleen. Ahdistelin kysymyksilläni sekä terveydenhuollon ammattilaisia että muita äitejä, mutta isompi otanta olisi kyllä tarpeen. Sen verran kalvaa tämä tiedottomuus. Mutta koska olen minä, kirjoitan tästä tässä viikossa, jotta saan ajatuksiani purettua jonnekin.

1234567890

Synnytyksen jälkeen aloitin herkkulakon ja kevyet vaunulenkit. Senttejä lähtikin tasaisesti, ja kun kohtu sopistui samanaikaisesti, siluetti pieneni hurjaa vauhtia. Olin päättänyt, että jälkitarkastuksen jälkeen lisään paukkuja ja sekä tiukennan ruokavaliota että tehostan liikuntaa jatkamalla rakasta juoksuharrastusta. Tiukempi ruokavalio vaikutti kuitenkin siihen, ettei maitoa tullut enää yhtä hyvin. Jo muutaman päivän kalorikyttäys itketti sekä vauvaa että äitiä, kun maitoa ei enää noussut normaalia tahtia. Juokseminen taas tyssäsi siihen, että olo oli kevyellä hölkällä jo ”hölskyvä” ja jouduin toteamaan, ettei kroppani ole vielä valmis kuin satunnaisiin mini-hölkkämatkoihin. Niinpä palautin ruokavalion jälleen runsaaksi ja monipuoliseksi lopettaen samalla kauan odotetut juoksukokeilut. Kropan kutistuminen tyssäsi kuin seinään. Joka-aamuiset(!) huomiot pienenevästä vatsasta ja muusta vartalosta vaihtuivat pettymykseen siitä, että pieneneminen hidastui huomattavasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sitten niihin palautumisjuomiin, joita olen maistellut ja testaillut jälleen aktiivisemmin viikon ajan. Vaikka niitä saisi juoda raskausaikana, pidin 9 kuukautta taukoa niistä. Vähän lähdin jälleen rönsyilemään aiheesta, mutta kun tästä on niin vaikea kirjoittaa avaamalla hieman enemmän asioita, jotka liittyvät tämän hetken olotilaani. Mutta niihin juomiin. Mansikanmakuinen uusi palautumisjuoma sijoittui makutestissä heti päärynänmakuisen juoman alapuolelle. Jos se maistuu sulaneelta Ville Vallaton -puikolta, tämä on sulanut mansikka-Eskimo eli varsinaista herkkua. Ominaisuuksiltaan juoma on tuttua laatua, seuraavana päivänä treenistä ei kolottanut lihaksia kuin suunnilleen puolet siitä, mitä normaalisti. Palautumiseen auttoivat myös rauhalliset nettitunnit, joita Gainomaxin sivujen kautta voi kokeilla. Vinkkinä myös, että kun lenkin jälkeen on kamala nälkä, palautumisjuoma on hyvä välipala varsinaista ruokaa nautittavaksi odotellessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näihin pohdintoihin pausetan tai ainakin hidastan jälleen ristiäisdieettiäni. Tuntuu, että tarvon tämän projektini kanssa tällä hetkellä suossa ja jokainen mahdollinen suunta vaan hidastaa matkaani. Onko nyt niin, että tässä pitää oikeasti vaan olla ja köllötellä kunnes joko imetys loppuu ja voin vähentää kalorinsaantini huomattavan alhaiseksi tai kunnes puoli vuotta on kulunut ja voin harrastaa huomattavan tehokasta liikuntaa? Tämä 500 grammaa viikossa pitkillä lenkeillä ja normaalilla ruualla on tur-haut-ta-vaa. Edistyskuvia on turha postailla viikon välein, kun niissä ei tule pitkään aikaan näkymään mitään muutosta. En tarvitse mitään tahallisten väärinymmärtäjien käskyjä keskittyä vauvaani, sillä niin keskitynkin. Tämä oman itseni löytäminen on tärkeä sivuprojekti, joka vaikuttaa omaan vireystasooni ja sitä kautta siihen, kuinka hyvä äiti voin lapselle olla. Ja tahdon olla paras mahdollinen. ♥


KOMMENTIT (0)

Sininen hetki

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Iltahämärän alkuvaiheessa tapahtuu sininen hetki, joka on erityisen suosittu valokuvauksen ajankohta.”

(Hämärä – Wikipedia)

Sinisen hetken inspiroima jalkahoitohetki illalla innoitti tekemään aiheesta postauksen. Essien hohtava Aruba Blue on niitä harvoja sinisiä kynsilakkoja, jotka näyttävät hyvältä kynsillä. Farkkusävyt tekevät toisen poikkeuksen, mutta tällä kertaa lakkasin varpaankynteni energisen sähkönsinisiksi. Jalkoja varten järjestetyn hoitohetken kruunasi Nivean paksuakin paksumpi Creme-klassikkovoide, jolla väsyneet jalat rasvataan huolella ja hartaudella. Sitten jalkoihn vedetään puhtaat puuvillasukat ja painutaan peiton alle unille rakkaan kainaloon. Kauniita unia kaikille muillekin, joiden päivä alkaa kello 5:23 ja päättyy säälittävän aikaisin! ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA


KOMMENTIT (6)

Väärä pari

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tarinamme alkaa hetkestä, jona oli aika purkaa matkalaukut. Olin pakannut lomallemme mustien ballerinojen lisäksi sandaalit, joissa on ruskeaa nahkaa, jotta mukanani olisi myös pari ruskeaan nahkalaukkuuni sopivia kenkiä. Harmi vaan, että huomasin vasta perillä, että olin luovasti pakannut yhden kengän toisesta ja toisen toisesta sandaaliparista. Jostakin syystä en sitten käyttänyt kumpaakaan kenkää, vaan lompsin menemään mustissa ballerinoissa, joista tunkee varvas pihalle sivusta. Minkäs teet, kun et halua luopua rakkaimmasta baltsuparista ennen kuin ne ovat täysin käyttökelvottomat.

 OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko – H&M

laukku – Espanjasta 

Kävin toissapäivänä Tampereella palaverissa ja Nooraa treffaamassa. En kuitenkaan saanut tallennettua asuani kameralle. (Kysyin miestä kuvaamaan sen nopeasti ja miehen vastaus oli: ”Huomenna ehtisin, käykö se?” Niinpä asu kuvattiin vasta sen toisella käyttökerralla.) Äitinikin osaa käyttää kameraa, kun siinä on niinkin nerokas ominaisuus kuin kosketusnäyttö. Naureskelimme juuri jonkun kanssa, miten helppoa on kuvata kosketusnäytöllä, kun kamera tarkentamisen lisäksi myös ottaa kuvan, kun tarkennettavaa kohdetta painaa näytössä. Melkein pomminvarma keino saada amatöörikin ottamaan kuvia, joissa tarkennus on kohdillaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten kuvista näkyy, täällä maaseudulla nautiskellaan kesän viimeisistä hetkistä. Tällainen tunnelma sopii minullekin, kun ulkona on jo viileämpi, mutta aurinko paistaa. Harmi vaan, että tekemistä on ollut sen verran, että olen joutunut viettämään inhottavan paljon aikaa sisällä. Aurinkoisina päivinä toimistoa voisi pitää terassilla, mutta täälläpä on satanut suunnilleen joka toinen päivä. Eiköhän tämä tästä ala hiljalleen hellittää, kun kuunvaihteessa pääsi eroon ylimääräisestä taakasta, jonka alle olen meinannut viimeisen puolen vuoden aikana litistyä. Eläköön vapaus ja uusi elämä! Seuraava projektini on onneksi takuuvarmasti sellainen, ettei se tule romahtamaan niskaani. Vahingoista viisastuu, mutta ei siitä sen enempää. Helpotus taitaa hohkata täältä rivien välistä sen verran, että sen kirjoittaminen on vain turhaa toistoa. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA


KOMMENTIT (8)